Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja.

Meiltä löydät erittäin kattavan valikoiman tietoa ja kaunoa. Uutuuksia, klassikoita ja harvinaisuuksia. Tätä lukiessanne hyllyissämme on yhteensä 56 762 eri kirjanimikettä sekä 3 370 -elokuvaa. Näistä on esillä Citycenterissä 8 965, Kaisaniemen Sivullisessa 45 129 nimikettä, Mariankadun kaupassamme 5 762 nimikettä, Kaivopihan kaupassamme 10 119 kirjaa ja Kuopion kaupassamme 6 214 kirjaa. Tule tekemään löytöjä!


Rosebud somessa

        


Lukusuositukset



Rosebud - Ajankohtaista

Sivullisen ohjelmaa touko–kesäkuussa

To 30.5. klo 17.30

Intersectionality is a concept that is increasingly encountered in social science and humanities scholarly discourse. The concept was developed and popularised by the American lawyer, professor and activist Kimberlé Crenshaw and has its roots in the tradition of black feminism. Intersectional analysis examines the position and group identities of individuals amidst various intersecting power structures. In social sciences, intersectionality is an increasingly used analytical tool as part of research. In historical research, the use of conscious intersectional analysis has so far been more limited.

Why is this and what does intersectionality bring to the field of historical research? What examples can be found of intersectional analysis as part of historical research? And what are the challenges of applying this concept?

 

The event will be held mainly in English. However, you can also ask questions in Finnish if you wish and your questions will be translated into English.

The event is open to anyone interested and no pre-registration is required.

Speakers:

PhD Mari Välimäki is a historian specialising in gender and family history of the early modern period, who has used the intersectional method to study the lives of people who lived in the pre-modern period.

PhD Maija Ojala-Fulwood is a historian whose recent research topic has been mobility of people from long term perspective. In her studies she has utilized intersectional approach and critically assessed the categories that are used in the context of migration. Since 2019 she has been in the leading position of the pan-European EU COST Action Network Women on the Move, that aims to bring forward the multiple roles and agency of migrant women. Currently she is working in Research and Innovation Services at the Tampere University.

PhD Seija Jalagin is a historian specialised on cultural interaction, gender, and forced migrations. Her research interests have focused on Finnish missionary women in Japan and Palestine / Israel, and more recently on forced migrations, particularly Russian Karelian refugees in Finland and Sweden during the 20th century. She is currently the co-leader of a work package in Mobile Futures research project at the University of Oulu. Mobile Futures is funded by the Strategic Research Council via Academy of Finland. It is an interdisciplinary, action-oriented research project that promotes a fair and inclusive society through research on trust and two-way integration.

The moderator of the event is Dr. Faith Mkwesha, a researcher, lecturer and founder of SahWira Africa International NGO where she does Antiracism activism, organises online petitions to spark discussions and influence policy. Currently she is a researcher and lecturer at Helsinki University. She also organises Decolonising the mind global summit and teaches via SAIPOD podcast. Her research interests are African studies, Black/African Feminism, Gender studies and Postcolonial and Decolonial studies. She has published in these themes.

PhD Mercédesz Czimbalmos has had to withdraw her participation in the discussion.

 

Pe 31.5. kirjailijahaastatteluja

klo 16.15

Saara Cantell: Tuulensuojaan

Mistä löytää tuulensuoja, kun elämä pettää? 


Laura ja Saima joutuvat kumpikin tahoillaan luopumaan lapsihaaveistaan. Herkkävireinen romaani kysyy, mistä löytää tuulensuoja, kun todellisuus ympärillä pettää ja valo hetkeksi katoaa. 


Lauran elämä järkkyy. Toive äitiydestä raukeaa, kun avopuoliso Henri vetoaa ilmastosyihin ja ilmoittaa haluavansa pysyä lapsettomana. Samaan aikaan kaivoshanke uhkaa Kaislaniemeä, Lauran kukoistavaa kesäkeidasta, jonka puutarhaa hän on vaalinut vuosia yhdessä ukkinsa kanssa. Mitä jos edes rakkain maisema ei ole ikuinen? 


Saima kohtaa elämänsä rakkauden Fransin 1930-luvun Helsingissä. Urheilullinen ja isänmaallinen lääkäri vastaa kaikin tavoin ajan arjalaista ihannetta. Hetket Fransin sylissä ovat sykähdyttäviä, mutta pian suhde muuttaa Saiman tulevaisuuden suunnan pysyvästi. 


Saara Cantellin romaani kietoo eri vuosikymmenillä elävien naisten kohtalot kiehtovasti yhteen. Haastattelijana Petra Maisonen.

 

klo 17–17.45

Kokeellisen kirjallisuuden taitajan Sinikka Vuolan Myrskyn anatomia on ajaton romaani nuoresta naisesta, joka elää nimettömässä eurooppalaisessa kaupungissa kaksossiskonsa ja sotatraumoihinsa eksyneen isänsä kanssa. Äidin poissaolo on jättänyt naiseen tyhjyyden, jota tarjoutuu täyttämään mies, johon molemmat siskot rakastuvat.

 

Esikoiskirjailija, näyttelijä Mikko Kauppilan Terveisin K kertoo opiskelijapojasta, joka jää vieraassa kaupungissa ulkopuoliseksi. Äiti on läsnä liikaakin, mutta poikaansa hän ei kuule. Lohtua tuo muisto P:stä, parhaasta ystävästä, johon K heijastaa itseään, ja ihastus A:han, hurmaavaan opiskelutoveriin. Kun tunteet eivät saa vastakaikua, alkaa K ankaran askeesin, joka yltyy kattamaan koko olemisen.

 

Vuolaa ja Kauppilaa yhdistää intohimoinen suhde kieleen, tarkka ilmaisu ja muodontaju. Kirjailijoiden teokset ovat viittausten ja symbolien mosaiikki, josta merkitykset kumpuavat kauemmas kuin pelkkä tarina yltää.


Tilaisuudesssa haastattelijana Teoksen kustannuspäällikkö Päivi Koivisto

 

Ma 3.6. klo 16.30
Kari Silfverberg ja työryhmä: Ilmastometsät – Metsät planeetan pelastajina (Into)

Keskustelussa Ilmastometsät-tietokirja ja ilmastometsityksen mahdollisuudet ja haasteet, joihin johdattava kirjan tekijät arkkitehti Kari Silfverberg, dosentti Matti Nummelin ja professori emeritus Olavi Luukkanen, professori Petri Pellikka ja suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä ja muut tekijät kommentoivat.

Kiihtyneen ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää keinoja, joilla liiallinen hiilidioksidi voidaan sitoa ja varastoida pois ilmakehästä. Tehokkain ja turvallisin keino tähän on maapallon luontaisten hiilinielujen vahvistaminen: puuston ja kasvillisuuden lisääminen. Voimme istuttaa uusia metsiä, kasvattaa nykyisten metsien puustoa sekä tehostaa metsien suojelua ja kestävää käyttöä.

Ilmastometsät pohtii ilmastometsityksen mahdollisuuksia ja rajoituksia. Lisäksi kirja käy läpi erilaisia jo käynnistyneitä tai vasta suunnitteilla olevia ratkaisuja ja ohjelmia. Lisääntyvän puupeitteen avulla voidaan varsinkin kuivilla alueilla myös huomattavasti parantaa ja monipuolistaa ruoantuotantoa.

 

Ma 3.6. klo 18
Aki Rasilainen: Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia (Warelia)

Millainen oli Suomen asema osana Venäjää autonomian aikana? Perinteisen käsityksen mukaan Aleksanteri I antoi Porvoon valtiopäivillä 1809 Suomelle uudenlaisen poliittisen olemassaolon valtiona vahvistamalla Kustaa III:n Ruotsille säätämät perustuslait itsensä ja seuraajiensa noudatettaviksi. Myöhemmässä suomalaisessa historiankirjoituksessa 1960-luvulta lähtien tätä käsitystä alettiin mitätöidä. Porvoon valtiopäivät latistettiin pelkiksi maapäiviksi, eikä niillä enää katsottu tapahtuneen mitään niin merkittävää kuin suomalaiset olivat aiemmin kuvitelleet. 

 

Valtiosääntöhistorian dosentti, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen tutkii teoksessaan sitä, millä perusteilla suomalainen historiankirjoitus muuttui. Rasilainen osoittaa, että perinteinen käsitys on ollut aivan oikea ja että myöhemmät historiantutkijat ovat manipuloineet autonomian ajan historiaa epäpätevin perustein. 

 

Rasilainen selvittää yksityiskohtaisesti, miten ja miksi tämä Porvoon valtiopäivien historian poiskirjoittaminen Suomessa tapahtui. Rasilaista haastattelee Jukka Kekkonen.

 

Ti 4.6. klo 17
Iina Kohonen: Kaksipäinen koira ja muita eläimiä Neuvostoliiton tieteessä (Tammi)

Hyytävä tarina vie Moskovan kaduille ja tieteen synkkään historiaan, missä koirat heräsivät kuolleista, lensivät avaruuteen ja kantoivat kahta päätä.

1950-luvulla Moskovan kaduilta alkoi kadota pieniä, vaaleaturkkisia koiria eikä kukaan tiennyt, mitä niille kävi. Nyt tiedämme. Koirat päätyivät tutkijoiden käsiin, ja niistä tuli kokeellisen lääketieteen ja avaruuskilpailun pioneereja. Sitkeistä katukoirista tuli ensimmäisiä avaruuslentäjiä ja niille tehtiin ensimmäiset elinsiirrot.

”Aiheen tutkiminen ja siitä kirjoittaminen oli tavattoman kiinnostavaa, mutta myös järkyttävää ja välillä hyvin vaikeaa. Mutta sitähän eettinen ajattelu on: ristiriitaisten asioiden yhteensovittamista.”

Kirjan tarina on hurja, mutta lukija saa oppaakseen kirjoittajan, joka asennoituu eläimiin ja eläimiä tutkiviin ihmisiin kiinnostuneesti ja myötätuntoisesti. Julmuuden vastapainona kirjassa tavataan tutkijoita, jotka tuovat koe-eläimiä kotiinsa toipumaan ja viettämään viimeisiä hetkiään. Vielä kymmenien vuosien jälkeenkin he pohtivat tekojensa oikeutusta. Mikään ei ole mustavalkoista, ja meidänkin aikaamme katsotaan vielä joskus silmät ihmetyksestä selällään.

Iina Kohonen on taiteen tohtori ja tutkimusetiikan erityisasiantuntija. Hän tutkinut 1950-luvun Neuvostoliiton tiedettä ja kulttuuria. Työssään hän on jo vuosia ratkonut tutkimusetiikkaan liittyviä kiistoja ja neuvonut tutkijoita tieteen tekemisen etiikassa. Hän rakastaa kummallista tiedettä ja vanhoja valokuvia. Ja koiria.

 

Ke 5.6. klo 17.30
Sari Hälinen (toim.): Onnellisia aborttitarinoita (Basam Books) JULKKARIT

Abortti on aina kärsimys. Valinta, jota kadutaan ja joka piinaa tekijäänsä tämän loppuelämän ajan. Ei. Kokemus abortista voi myös jäsentyä yhdeksi elämänkokemukseksi muiden joukkoon, osaksi kokijansa elämänvirtaa. 

 

Onnellisia aborttitarinoita sisältää sekä aborttiin perehtyneiden asiantuntijoiden kirjoituksia että abortin tehneiden kertomuksia. Kirjan aineistoa voivat hyödyntää niin vertaiset kuin terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksetkin. Myös seksologian alalla työskentelevät henkilöt, tutkijat sekä median edustajat löytävät kirjan kokoamista aborttikokemuksista paljon ammennettavaa omaan työskentelyynsä. 

 

Ohjelmassa on paneelikeskustelu ja sen jälkeen livemusaa.

Paneelikeskustelussa ovat mukana:

Katriina Bildjuschkin; kätilö, entinen Kätilöliiton puheenjohtaja ja THL:n erityisasiantuntija, Jaana Hirsikangas; YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja,

Mirva Karkinen; feministisen Meridian-kirjablogin ylläpitäjä, joka tuo yleisesti keskusteluun vapaaehtoisesti lapsettomien näkökulmia.

Mukana on myös Virpi, joka on queer, trans ja abortin tehnyt,

sekä Sari Hälinen; Onnellisia aborttitarinoita -kirjan tekijä.

Illan musiikista vastaa The Peflets.

Tilaisuuden juontaa TM, seksologi Tiina Vilponen. 

 

To 6.6. klo 14-15
ITE-taidetta Uudeltamaalta

Uudenmaan ITE-taiteilijoita esittelevä kirja julkistetaan torstaina 6.6.2024 klo 14 Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa Helsingissä. Kirjan päätoimittaja ja taiteilijoita dokumentoinut Veli Granö esittelee tilaisuudessa julkaisun sekä kuvakavalkadin alueen ITE-taiteilijoiden tuotannosta.

Julkaisu päättää Maaseudun Sivistysliiton tuottaman kirjasarjan, jossa on aiemmin esitelty Suomen muiden alueiden omaleimaista nykykansantaidetta.

Uusmaalaisia ITE-taiteilijoita leimaa sama moninaisuus, joka on luonteenomaista koko maakunnalle: alueella on vauraita kaupunkeja lähiöissä viihtyvine taiteilijoineen, mutta myös laaja maaseutu ja rannikko pienine kylineen ja perinteisine ITE-taiteilijapersoonineen.

Uudenmaan ITE-taide piirtää kuvaa visuaalisen kulttuurimme muutoksen suunnasta mutta on myös todiste taiteen syvimpien sisältöjen pysyvyydestä. Globalisoituvan ja samankaltaistuvan visuaalisen kulttuurin suomalaiset vastarannankiisket elävät ja voivat maakunnassa edelleen hyvin.

Kirjan sisältämät tutkijoiden kirjoitukset ja haastattelut avaavat kuvaa nykykansantaiteen luonteesta taiteen kentällä ja ihmisten tajunnassa sekä pohtivat ITE-taiteen tulevaisuutta itseilmaisun ottaessa paikkaansa digitalisoituvassa arjessa.

Kirjan sisältö on tuotettu Maaseudun Sivistysliiton toteuttamassa uusmaalaisen ITE-taiteen kartoitushankkeessa, jota rahoittivat uusmaalaiset Leader-yhdistykset Euroopan maaseuturahastosta. Kirjan julkaisemisen mahdollisti Keskitien Säätiön avustus. Ulkoasun toteutti Marko Mäkinen. Kirja on vapaasti ladattavissa ITE-taiteen kotisivulta pdf-versiona 7.6.2024 lähtien. Painettua kirjaa jaetaan kartoituksessa dokumentoiduille taiteilijoille sekä uusmaalaisiin kirjastoihin ja kulttuurilaitoksiin, mutta myyntiin sitä ei ole saatavilla.

 

Pe 7.6. klo 17
Sara Rouvinen: Löydä luonnollinen äänesi (Basam Books) JULKKARIT

Meissä jokaisessa on ihmeellinen instrumentti, joka kulkee mukanamme läpi elämän: ääni. Tämä kirja opettaa soittamaan sitä parhaalla tavalla. Löydä luonnollinen äänesi vie lukijan ainutlaatuiselle ja intiimillekin matkalle äänen maailmaan ja sen parantavaan voimaan.

 

Sara Rouvinen on valmentanut esiintymistä ja äänenkäyttöä yli 10 vuotta lukuisissa yrityksissä ja organisaatioissa Suomessa ja ulkomailla. Hän on puheviestinnän FM, laulunopettaja, monikulttuurisen perheen äiti ja esiintyvä taitelija, joka julkaisee omaa musiikkia nimellä Sara Heleen.

 

Lavalla Saraa haastattelee Tarja Törmänen ja luvassa on myös lyhyt äänitreeni, johon voivat osallistua kaikki halukkaat. Artisti lausuu tapahtumassa myös kirjan runojaan.

Illan lopuksi luvassa on musiikkia, covereita ja Saran omia kappaleitani. Halutessasi voit ostaa kirjan nimikirjoituksella.

Rosebud Sivullisen ohjelma myös YouTubessa

Sivullinen on 1300 neliön ja 50 000 nimikkeen kirjakauppa Kaisaniemenkatu viidessä Helsingissä. Sivullisessa järjestetään päivittäin kirjallisia tapahtumia. Voit seurata sitä myös netin välityksellä YouTube-kanavallamme: Sivullinen_Lava

Tapahtumista jää tallenteet katsottavaksi jälkikäteen.