Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja.

Meiltä löydät erittäin kattavan valikoiman tietoa ja kaunoa. Uutuuksia, klassikoita ja harvinaisuuksia. Tätä lukiessanne hyllyissämme on yhteensä 56 687 eri kirjanimikettä sekä 3 373 -elokuvaa. Näistä on esillä Citycenterissä 8 917, Kaisaniemen Sivullisessa 45 064 nimikettä, Mariankadun kaupassamme 5 740 nimikettä, Kaivopihan kaupassamme 10 054 kirjaa ja Kuopion kaupassamme 6 196 kirjaa. Tule tekemään löytöjä!


Rosebud somessa

        


Lukusuositukset



Rosebud - Ajankohtaista

Sivullisen ohjelmaa toukokuussa

Ti 28.5. klo 17 

Minna Lindgren: Soteorpo (Teos) JULKKARIT

Soteorpo on synkän humoristinen romaani ihmisistä, jotka erkaantuvat toisistaan ja muusta maailmasta, ja pamfletti yhteiskunnastamme, jossa omaishoitajat jätetään täysin yksin.
Pirjosta tulee Alzheimeria sairastavan miehensä Markun omaishoitaja. Koska määrärahoja on supistettu ja kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut siirretty osaksi laajaa hyvinvointialuetta, apua ei löydy mistään. Jokainen vaipanvaihto, seiniltä siivottu ateria, nöyryyttävä pankkineuvottelu ja tuntemattomaksi muuttuneen puolison huitaisu sulkee pariskunnan yhä syvemmälle painajaiseen.
Pirjo on yksin miehen rinnalla, joka on hänkin yksin, sairauteensa käpertyneenä. Umpiuupuneena Pirjo ei enää tiedä, mikä vuosi on, kumpi heistä on hullumpi, kumpi kaipaa enemmän apua.

 

Lindgren kirjoittaa pettämättömällä vainullaan tarinan, joka kertoo yhteiskunnasta ehkä enemmän kuin haluaisimme nähdä.
Tilaisuudessa Lindgreniä haastattelee toimittaja Reetta Meriläinen.

 

Ke 29.5. klo 15.30–16.30 

Juha Pekkanen ja Markku Seuri: Sisäilma, sisäympäristö ja terveys (Tietosanoma)

 

Tutkittua tietoa sisäilman terveysvaikutuksista ja riskien arvioinnista

Juha Pekkasen ja Markku Seurin uusi teos tarjoaa kokonaiskuvan sisäilman ja erilaisten epäpuhtauksien terveysvaikutuksista erityisesti Suomessa. Teos antaa runsaasti tietoa yksittäisistä sisäilman tekijöistä sekä oireilun ja muiden terveysvaikutusten syistä. Mukana on perustiedot riskien arvioinnista ja -hallinnasta sekä ohjearvoista ja keskeisistä viranomaisohjeista. Teos tarjoaa tietoa myös alan kehityksestä ja taustoittaa aiheeseen liittyneitä ristiriitoja.

 

Tekijöitä sisäilmakysymyksistä haastattelee toimittaja Olli Seuri

 

Juha Pekkanen on kansanterveystieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Markku Seuri on työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti.

 

Ke 29.5. klo 17.30

Henkinen muuri – suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800-1930

 

Tiesitkö, että ensimmäisen fiktiivisen matkan Venäjältä Suomeen

teki naiskirjailija?

Entä tiesitkö, ketä venäläistä kirjailijaa käännettiin Suomessa ensimmäisenä?

Entä tiesitkö, kuka suomalaiskirjailija tapasi Nikolai Gogolin?

Entä kuka suomalainen venäjänopiskelija vieraili Tolstoin

luona?

 

Rajanaapureiden Suomen ja Venäjän välillä ei ole koskaan ollut kyse

harmonisesta kumppanuudesta - ei politiikassa eikä

kirjallisuushistoriassa. Jo autonomian aikana suomenmielisyys otti

yhteen Venäjän kolonialistisen kielipolitiikan ja slavofilian kanssa.

Toisaalta maiden välillä on aina ollut monikulttuurinen rajapinta -

pietarinsuomalaisia, inkeriläisiä, Viipurin monikielisiä,

baltiansaksalaisia ja karjalaisia sukuja, kirjallisia toimijoita ja

kääntäjiä.

Suomalaisvenäläisiä kirjallisuussuhteita, kontakteja ja

käännösten historiaa ei ole aiemmin systemaattisesti selvitetty.

Missä määrin suomalaiskirjailijoilla on ollut kontakteja

venäläisiin, ja miten vaikutteet ovat liikkuneet?

Kokoomateos täyttää olennaisia aukkoja kirjallisuussuhteiden

historiassa. Venäläisen kirjallisuuden ruotsinnokset ja suomennokset

ovat vanhempia kuin aiemmin on luultu, ja suomalaisen kirjallisuuden

venäjännöksiä on tehty enemmän kuin on tiedetty. Uusi ja runsas

tutkimustieto piirtää kuvan vääjäämättömän ylirajaisesta

suomalaisen ja venäläisen kirjallisuuden historiasta.

Kirjan kirjoittajat: Natalia Baschmakoff, Liisa Byckling, Nikita

Drozdov, Ben Hellman, Tomi Huttunen, Natalia Jakovleva, Tintti

Klapuri, Erja Laurila-Hellman, Viola Parente-Čapková, Mika Pylsy, H.

K. Riikonen, Aleksandr Sobolev, Roman Timentšik, Riku Toivola, Harri

Veivo ja Mikko Ylikangas

Kirjan on toimittanut Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden

ja kulttuurin professori Tomi Huttunen ja kustantanut Suomalaisen

Kirjallisuuden Seura.

 

To 30.5. klo 16.30
Meri Valkama: Perinnonjako – Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta

 

Tervetuloa seuraamaan toimittaja Meri Valkaman haastattelua Sivulliseen!

Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, alkoi syyllisten etsiminen. Suomessa moni suuntasi syyttävän sormensa entiseen presidenttiin Tarja Haloseen, joka oli vuosia rakentanut lämpimiä suhteita Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Vuosi sodan alkamisen jälkeen Meri Valkama ryhtyi käymään Tarja Halosen kanssa keskusteluja maailmanpolitiikasta. Valkama halusi selvittää, mitä Halonen itse ajattelee vanhoista päätöksistään. Millaisessa maailmassa ja minkälaisen tiedon varassa ne tehtiin? Entä oliko mahdollista, että koko elämänsä rauhan puolustamiselle omistanut päättäjä olisi tullut tahattomasti edistäneeksi mahdollisuutta sotaan?

Valkama seurasi vuoden 2023 ajan Halosen työtä niin Suomessa kuin maailmalla. Sen aikana paljastui jotakin hätkähdyttävää: silloinkin, kun ajattelemme maailman matkaavan kohti parempaa, ympärillä on lähinnä kaaosta. Sen keskellä maailman päättäjien on tehtävä parhaansa.

Mitä tästä kaikesta ajattelee Halonen? Mikä saa kahdeksankymppisen presidentin edelleen kiertämään maailmaa ja sen kriisipesäkkeitä? Ja miksi YK:n pääsihteeri António Guterres soittaa juuri Haloselle, kun hän ei tiedä, mitä tehdä?

Meri Valkama on yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittyvä tutkiva journalisti ja kirjailija. Valkaman esikoisromaani Sinun, Margot (WSOY) julkaistiin 2021. Romaani sai ylistävät arviot ja voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.

 

To 30.5. klo 17.30

Intersectionality is a concept that is increasingly encountered in social science and humanities scholarly discourse. The concept was developed and popularised by the American lawyer, professor and activist Kimberlé Crenshaw and has its roots in the tradition of black feminism. Intersectional analysis examines the position and group identities of individuals amidst various intersecting power structures. In social sciences, intersectionality is an increasingly used analytical tool as part of research. In historical research, the use of conscious intersectional analysis has so far been more limited.

Why is this and what does intersectionality bring to the field of historical research? What examples can be found of intersectional analysis as part of historical research? And what are the challenges of applying this concept?

 

The event will be held mainly in English. However, you can also ask questions in Finnish if you wish and your questions will be translated into English.

The event is open to anyone interested and no pre-registration is required.

Speakers:

PhD Mari Välimäki is a historian specialising in gender and family history of the early modern period, who has used the intersectional method to study the lives of people who lived in the pre-modern period.

PhD Maija Ojala-Fulwood is a historian whose recent research topic has been mobility of people from long term perspective. In her studies she has utilized intersectional approach and critically assessed the categories that are used in the context of migration. Since 2019 she has been in the leading position of the pan-European EU COST Action Network Women on the Move, that aims to bring forward the multiple roles and agency of migrant women. Currently she is working in Research and Innovation Services at the Tampere University.

PhD Seija Jalagin is a historian specialised on cultural interaction, gender, and forced migrations. Her research interests have focused on Finnish missionary women in Japan and Palestine / Israel, and more recently on forced migrations, particularly Russian Karelian refugees in Finland and Sweden during the 20th century. She is currently the co-leader of a work package in Mobile Futures research project at the University of Oulu. Mobile Futures is funded by the Strategic Research Council via Academy of Finland. It is an interdisciplinary, action-oriented research project that promotes a fair and inclusive society through research on trust and two-way integration.

The moderator of the event is Dr. Faith Mkwesha, a researcher, lecturer and founder of SahWira Africa International NGO where she does Antiracism activism, organises online petitions to spark discussions and influence policy. Currently she is a researcher and lecturer at Helsinki University. She also organises Decolonising the mind global summit and teaches via SAIPOD podcast. Her research interests are African studies, Black/African Feminism, Gender studies and Postcolonial and Decolonial studies. She has published in these themes.

PhD Mercédesz Czimbalmos has had to withdraw her participation in the discussion.

 

Pe 31.5. kirjailijahaastatteluja

klo 16.15

Saara Cantell: Tuulensuojaan

Mistä löytää tuulensuoja, kun elämä pettää? 


Laura ja Saima joutuvat kumpikin tahoillaan luopumaan lapsihaaveistaan. Herkkävireinen romaani kysyy, mistä löytää tuulensuoja, kun todellisuus ympärillä pettää ja valo hetkeksi katoaa. 


Lauran elämä järkkyy. Toive äitiydestä raukeaa, kun avopuoliso Henri vetoaa ilmastosyihin ja ilmoittaa haluavansa pysyä lapsettomana. Samaan aikaan kaivoshanke uhkaa Kaislaniemeä, Lauran kukoistavaa kesäkeidasta, jonka puutarhaa hän on vaalinut vuosia yhdessä ukkinsa kanssa. Mitä jos edes rakkain maisema ei ole ikuinen? 


Saima kohtaa elämänsä rakkauden Fransin 1930-luvun Helsingissä. Urheilullinen ja isänmaallinen lääkäri vastaa kaikin tavoin ajan arjalaista ihannetta. Hetket Fransin sylissä ovat sykähdyttäviä, mutta pian suhde muuttaa Saiman tulevaisuuden suunnan pysyvästi. 


Saara Cantellin romaani kietoo eri vuosikymmenillä elävien naisten kohtalot kiehtovasti yhteen. Haastattelijana Petra Maisonen.

 

klo 17–17.45

Kokeellisen kirjallisuuden taitajan Sinikka Vuolan Myrskyn anatomia on ajaton romaani nuoresta naisesta, joka elää nimettömässä eurooppalaisessa kaupungissa kaksossiskonsa ja sotatraumoihinsa eksyneen isänsä kanssa. Äidin poissaolo on jättänyt naiseen tyhjyyden, jota tarjoutuu täyttämään mies, johon molemmat siskot rakastuvat.

 

Esikoiskirjailija, näyttelijä Mikko Kauppilan Terveisin K kertoo opiskelijapojasta, joka jää vieraassa kaupungissa ulkopuoliseksi. Äiti on läsnä liikaakin, mutta poikaansa hän ei kuule. Lohtua tuo muisto P:stä, parhaasta ystävästä, johon K heijastaa itseään, ja ihastus A:han, hurmaavaan opiskelutoveriin. Kun tunteet eivät saa vastakaikua, alkaa K ankaran askeesin, joka yltyy kattamaan koko olemisen.

 

Vuolaa ja Kauppilaa yhdistää intohimoinen suhde kieleen, tarkka ilmaisu ja muodontaju. Kirjailijoiden teokset ovat viittausten ja symbolien mosaiikki, josta merkitykset kumpuavat kauemmas kuin pelkkä tarina yltää.


Tilaisuudesssa haastattelijana Teoksen kustannuspäällikkö Päivi Koivisto

 

Rosebud Sivullisen ohjelma myös YouTubessa

Sivullinen on 1300 neliön ja 50 000 nimikkeen kirjakauppa Kaisaniemenkatu viidessä Helsingissä. Sivullisessa järjestetään päivittäin kirjallisia tapahtumia. Voit seurata sitä myös netin välityksellä YouTube-kanavallamme: Sivullinen_Lava

Tapahtumista jää tallenteet katsottavaksi jälkikäteen.