2222

Kelaranta, Timo

Valokuvataiteilija Timo Kelarannan (s. 1951) esseekirja 2222 sisältää yhdeksän esseetä, joista vain yksi, taiteilija Mox Mäkelän METAMATKA-näyttelyn (1994) esittely, perustuu aiemmin julkaistuun tekstiin. Sitäkin on uudistettu ja muokattu huomattavasti – alun perin 1990-luvulla Valokuva-lehdessä julkaistu teksti oli lähinnä näyttelykritiikki. Tämä vanha teksti oli samalla eräänlainen alkupiste koko teokselle: sen muokkaaminen esseemuotoon käynnisti teosprosessin ja synnytti uusia aiheita, uusia tekstejä, kunnes ”kaikki tarpeellinen oli sanottu”.

Kirjan nimi – ja samalla kokoelman viimeisen tekstin otsikko – on vuosiluku. Vuonna 2222 ei ole jäljellä enää mitään aktiivista linkkiä siihen ihmiskuntaan, joka maapallolla tällä hetkellä touhuaa – ”niin kuin ei meilläkään ole läheistä suhdetta vuoden 1822 sukulaisiimme, jos edes tiedämme keitä he olivat”. Silti luonnonkierto ja maailmanhistoria ovat katkeamattomia prosesseja – jotain aina myös säilyy, mutta sillä jollakin ei ole sanoja.

Kelarannan kirja – sanoineen päivineen, sama pieni Bokeh-pajalla tehty kirjahko! – tosin saattaa vielä silloinkin olla saatavana. Ainakin se nyt talletetaan Suomen Kansalliskirjastoon – ja juuri siksi, että tällainen mahdollisuus olisi. Emme tiedä miten käy.

”2222:ta” edeltävät tekstit on jaettu kolmeen osastoon ja käsittelevät Venäjää, sen historiaa, mutta myös tämänhetkistä sota-Venäjää, Helsinkiä ja suomettumista, valokuvataidetta ja muitakin kuvataiteen lajeja, Haitin vuoden 2010 maanjäristystä ja läheisen kuolemaa. Keskimmäisessä osastossa Kelaranta kirjoittaa suomalaisista valokuvataiteilijoista, joita hän on aikoinaan Taikin kursseilla opettanut – Elina Botheruksesta ja Noora Sandgrenista sekä eräästä Laura Böökin ja Tatjana Moutchnikin videoteoksesta. Kelarannan teksti tuntuu kauttaaltaan hyvin suoralta ja pakottomalta – hän ei yritä sanoa enemmän kuin tarkoittaa vaan juuri sen verran.

Esseekokoelman editio on 200 kappaletta. Kansipapereita on kymmentä eri väriä, jokaista kaksikymmentä. Sisus on digipainettu lukuun ottamatta tekijän muotokuvaa, joka on mustesuihkuvedos, ja kannen ”sokeanpainatusta”, joka on tehty kohopainaen samalla kertaa kansipaperiin ja kansikartonkiin. Nide on liimasidottu.

Teos julkaistiin 24. toukokuuta 2022 Kelarannan Muusikoita, matkatovereita -näyttelyn avajaisissa valokuvagalleria Hippolyten Korjaamon-tilassa.

Kustantaja: Bokeh
Sidosasu:
ean: 9789527501023
Ilmestymisvuosi: 2023