Kyynelten kallio

Keskisarja, Teemu

Esiteollisen ajan sukupuolisuudesta on tehty kirjoja vähemmän kuin esiteollisen ajan teollisuudesta. Miksi ihmeessä, kysyy Teemu Keskisarja Kyyneltenkallion esipuheessa.
- Kun aihepiiri on tänään viihteellistynyt ja meheväksi möyhitty, ei kai se rutikuiva voinut olla eilenkään?
Kyynelten kallio tutkailee niin sanottujen tavallisten ihmisten kohtaloita.
- Muisteluksia, kirjeitä ja maalauksia syntyi yhden linnan tanssiaisista enemmän kuin tuhannen savupirtin siivottomuuksista. Kirjoitustaidottomasta kansasta arkistot tarjoavat nimiä, syntymä- ja kuolinpäiviä sekä maaomistuksen ja verotuksen numeroita, mutta ajatukset ja teot piiloutuvat, kirjoittaa Keskisarja.

Miten 1600- ja 1700-luvulla eläneisiin tavallisiin ihmisiin pääsisi käsiksi persoonina?
- Ojankaivajan ja lypsäjän tuntemukset ovat kadonneet iäksi, mutta pienoiselämäkertojen kohteiksi tarjoutuvat sentään rikolliset. Mitä törkeämpi teko, sen viitseliäämmin oikeus selvitti epäillyn vaiheita etsien todisteita ja asianhaaroja.
Aviorikkojien, eläimeensekaantujien, onanistien ja homoseksuaalien elämäntarinat valottavat menneisyyden maalaiskylän arkea. Samalla ne kertovat siitä, kuinka käsitykset oikeasta ja väärästä sekä luonnollisesta ja perverssistä ovat muuttuneet ajan myötä.

Suomen ensimmäiset homoseksuaalit olivat Heikki ja Heikki

Turun hovioikeuden istunnossa 14. lokakuuta vuonna 1665 oli esillä oikeushistorian kummajainen. Se koski Taivassalon kirkkoherra Claudius Brenneruksen renkejä Heikki Pekanpoikaa ja Heikki Mikonpoikaa. He saivat kuolemantuomion "sodomiittisesta synnistä".
Tuomio määrättiin toimeenpantavaksi Taivassalossa Kyynelten kallioksi kutsulla teloituspaikalla. Heikit piti kirveellä mestattaman ja roviolla poltettaman. He ovat Suomen ensimmäiset nimeltä tiedetyt homot.
Vastaavat tapaukset olivat harvinaisia, sillä Ruotsin valtakunnan oikeuslaitos vaikeni tästä sodomian muodosta. Havumetsien huminassa ja savupirttien hämärässä ei juuri ollut homoja eikä homovainojakaan. Esivallalla oli paljon pahempia kriminaalipoliittisia ongelmia. Suomessa harjoitettiin tiettyjä luonnonvastaisia syntejä enemmän kuin missään muualla kristikunnassa.

Filosofian tohtori, dosentti Teemu Keskisarjalla (s. 1971) on lukijaystävällinen, rento ja vauhdikas kirjoitustyyli.
- Yleistajuisen vastakohta ei ole tieteellinen vaan yleistajuton, hän sanoo.
- Joskus "tieteellinen" kieli sovittaa uusia vaatteita asioille, jotka ovat pohjimmiltaan alastomia. Lumppupaperilla lukee, että Antti löi Pekkaa ja Matti makasi Annan kanssa. Siinä kaikki ja se on paljon.
Viime syksynä julkaistu Keskisarjan kirja Vihreän kullan kirous - G.A. Serlachiuksen elämä ja afäärit valittiin Vuoden 2010 historiateokseksi. Ennen sitä Keskisarja on kirjoittanut muun muassa teokset Suomen ainoa sarjamurhaaja (Atena 2008) sekä Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista (Atena 2010).

Kustantaja: Siltala
Sidosasu: Pehmeäkantinen
ean: 9789522344946
Ilmestymisvuosi: 2017
Hyllypaikka (Sivullinen kirjakauppa): 2307Suomen historia