Siivet

Pusula, Helka-Mirjami

“Kerro se satu siivistä, niin minä lähden.” “Se on niin vanha satu”, Raakel sanoi. Mies istuutui pöydän ääreen. Keittiö tuntui äkkiä pieneltä. “Minun pitää muistella”, Raakel sanoi. Hän nousi panemaan kahvipannun tulelle. Pullaa hänellä ei ollut. Mutta oli nyt tämä mies istumassa, kerjäämässä satua. Hän muisteli puheitaan: siivet, minä sanoin, kyttyrässä. Raakel Nyman asuu pienessä kaupungissa äitinsä kanssa ja viimeistelee opintojaan. Hänen isänsä, merimies, on jättänyt perheen niin ammoin, että Raakelilla on tästä vain yksittäisiä mielikuvia. Saadakseen etäisyyttä äitiinsä Raakel hakeutuu kesätöihin maan toiselle puolelle, hoitokoti Onnelaan. Kesä ei kuitenkaan tuo helppoja ratkaisuja. Siivet kohoaa kauniiksi taruksi erilaisesta rakkaudesta ja avaa uuden näkökulman vanhaan itsensä etsimisen teemaan. Pusulan kieli on raikasta ja taipuisaa, hän kuvaa eläytyvästi ja hätkähdyttävän mukaansatempaavasti henkilöiden sisäistä dialogia ja tarjoaa lukijalle välähdyksiä siitä, miltä maailma näyttää toisenlaisin silmin katsottuna. Romaanista sanottua: “Siivet on aivan erikoisen taitavasti ja kauniisti kirjoitettu esikoisromaani. Pusulan kieli on vahvaa ja persoonallista, mutta tarina rakentuu luonnollisena, rauhallisena ja hiottuna. Ympärillä kasvaa ja tuoksuu ihana kesä, joka on paisunut suureksi jo henkilöidensä ajatuksista ja haaveista; selittämätön, väreilevä odotus leijailee vastaan jokaisella sivulla.” – Tuutikki Tolonen, Kaleva 11.9.2003 “Pusulan romaanin kieli hivelee aisteja. Voimakkain vedoin, mutta runollisella hauraudella Raakelin tarina syvenee omalaatuiseksi kasvukertomukseksi. Kolmen eri näkökulman käyttö piirtää esiin sekä Raakelin hahmon ulottuvuuksia että lievästi kehitysvammaisen Sakarin ja vaikeavammaisen Lassi-vanhuksen katoilevaa ajatusmaailmaa. Pusula käyttää kehitysvammaisen mielen kuvauksessa taitavan uskottavaa tyyliä, joka työntää lukijan hetkessä mukaan henkilöiden ajatuksiin. – – Henkilöhahmot hengittävät, ja sisäisen dialogin aitous ottaa mukaansa. – – Lukijalle aukeaa tämän herkän romaanin myötä näkymä kehitysvammaisen maisemaan, mutta myös näkymä sanojen taakse, siihen, mitä oikeasti on.” – Siru Valleala, Lumooja 03/2003 “Tekijä on käyttänyt onnistuneesti henkisen poikkeavaisuuden tarjoamaa mahdollisuutta erilaisen ilmaisun kehittämiseen. Kirja, jonka parissa viihtyy ja viipyy mielellään.” – Ville Keynäs, Johnny Kniga 7/2003 “Pusulan romaanin kunnianhimoisuus pohjautuu ulokkeisuuksille, erilaisille merkityksille, symbolisille kuville, vankeuden ja vapauden ongelmille. Lauseissa on sadunomaista lyyrillisyyttä, ei-selittelevyyttä, jolloin lukijoiden luovuudelle on jätetty runsaasti tilaa. – – Pusulan lämmin empaattisuus on tehokasta, miellyttävää luettavaa. – – Teos alkaa uteluttavasti: ’Sinä keväänä Raakelin kotikaupungissa tapettiin ainakin neljätoista kissaa...’ Herkkä, hioutunut kieli etenee, tarina muotoutuu, ihmisillä on toiveita. Paljon jää selittämättä, mutta juuri niin on hyvä.” – Jorma Heinonen, Perhehoito 4/2004 “Helka-Mirjami Pusulan kunnianhimoiseen esikoisromaaniin on kirjoitettu monimerkityksellisesti rinnastuvia kuvia ja aiheita, kissoja, lankakeriä ja kutomista, sanoja ja niiden etsimistä. – – Vapauden kysymyksiin limittyy myös Sakarin rakkaus Raakeliin, joka ei anna itsensä vastata kehitysvammaisen tunteisiin. Etsiskelevällä, lyyrisyyteenkin yltävällä lauseella kirjoitettu, kiinnostavasti etenevä Siivet kuvaa myös odottamista ja anteeksiantamista. Lankojen päät annetaan lukijan käteen, mutta auki osataan jättää lopulta riittävästi, arvoituksellisestikin.” – Joni Pyysalo, Suomen Kuvalehti 30/2003 “Siivet on empaattinen ja hienovarainen kuvaus itseään etsivistä, marginaaliin jäävistä ihmisistä. – – Tunnelmaltaan Siivet on kesäisen raikas ja ennen kaikkea positiivinen.” – Terhi Rannela, Kiiltomato.net 19.09.2003 “Pusula halusi rikkoa romaanillaan rajaa normaaliuden ja kehitysvammaisuuden välillä. ’Vammaisuus on käsite, jota ihminen tarvitsee tietääkseen, mitä itse on. Sääli, pelko tai inho eivät ole oikeita ratkaisuja. Samalla tavalla kehitysvammaiset onnistuvat tai epäonnistuvat elämässään kuin muut: heihin olisi osattava suhtautua neutraalisti.’” – Rita Dahlin tekemästä haastattelusta, Vihreä lanka 38/2003

Kustantaja: Loki
Sidosasu:
ean: 9789518250084
Ilmestymisvuosi: 2003
Kirjastoluokka: 842 Kaunokirjallisuus