Kaikki vapaudesta

Kari; Hetemäki Enqvist

Kuka saa puhua puolestani? Mihin minulla itselläni on valtaa, mihin vapaus? Kuinka maailma rajoittaa vapauttamme? Piileekö vapaudessa velvollisuuksia?

Kaikki vapaudesta uppoutuu vapauden rajankäynteihin.

Mahdollisen ja mahdottoman erottava raja on liukuva. Tuon rajan paikasta neuvottelevat jatkuvasti erilaiset vastinparit – me ja he, ihminen ja luonto, yksilö ja valtio. Monet ennen ehdottomat rajat ovat liudentuneet: valtiota ei rakenneta enää yhden kansallisuuden varaan, uskonnoista voi poimia itselle sopivimmat tavat. Samalla uusia, utopistiseltakin kuulostavia mahdollisuuksia tuntuu olevan aivan ulottuvillamme. Geenejä ja luonnon rakenteita muokkaamalla voidaan parantaa sairauksia ja kenties jarruttaa ihmiskehon väistämätöntä rappeutumista.

Lisääntyvä vapaus saattaa toisinaan kääntyä itseään vastaan: pystymmekö oman hyvinvointimme kannalta järkeviin valintoihin tavarapaljouden ja nokkelien mainostajien armoilla? Kykenemmekö seulomaan kohtaamastamme tietotulvasta toden ja valheen?

”Maailma ei todennäköisesti koskaan ole ollut niin yksinkertainen kuin nostalgisissa haaveissa kuvitellaan, mutta ajatus siitä, että kaikki oli ennen selkeämpää, turvallisempaa ja yksiselitteisempää, houkuttaa: tuhansista vaihtoehdoista muodostuu hämmentävä pakkopaita.” Ruth Illman

”Sananvapauden tärkeydestä ollaan yhtä mieltä, mutta sen toteutumisen ongelmiin on erilaisia näkökulmia. Yhdestä perspektiivistä sananvapaus venytetään äärimmilleen ja sitä käytetään keppihevosena, jolla ratsastetaan öykkäröimässä, haukkumassa ja lietsomassa vihaa tiettyjä ihmisiä ja ihmisryhmiä kohtaan.” Tuija Saresma

”Vapauteen valita liittyy aina vastuu valintojen seurauksista. Oman elämän hallinta on myös jatkuvaa tietoisuutta siitä, miten riippuvaisia olemme muista ihmisistä ja ympäröivästä luonnosta.” Simo Kyllönen

”Insinööritieteellisten tarkoitusperiensä ohella synteettiset biologit tulevat myös samalla venyttäneeksi koko tämän hetkisen biologisen tiedon rajoja. (…) Tutkimuskohteena ei enää ole pelkkä olemassa oleva luonto, vaan se, mitä se mahdollisesti voisi olla.” Rami Koskinen & Tarja Knuuttila

”(…) on (…) yhä vaikeampaa erottaa, milloin historiallinen kerronta nojaa kertojan omaan tutkimukseen, milloin toisten tekemään tutkimukseen, milloin omaan tai muiden kokemukseen, milloin kuulopuheisiin tai mielikuviin ja milloin kyse on tietoisesta valehtelemisesta esimerkiksi poliittisten tarkoitusperien saavuttamiseksi.” Heini Hakosalo

Sisällys

Ilari Hetemäki, Kari Enqvist ja Teija Tiilikainen Kenelle vapaus kuuluu?

I Yksilö ja identiteetti
Ruth Illman Vapaus uskoa – miten luterilaisesta Suomesta tulee moniuskontoinen, 15
Tuija Saresma Sananvapaus, vihapuhe ja sananvastuu, 35
Kai Kuikkaniemi Mitä jos tietäisit, mitä sinusta tiedetään?, 54
Outi Fingerroos Maahanmuutto ja perheenyhdistäminen, 73
Helena Rasku-Puttonen Kasvatuksen vapaus ja rajat, 85

II Valtio ja yhteisö

Marja Jalava Nationalismin monet kasvot, 107
Emilia Palonen Rajat Euroopassa, 124
Sami Pihlström Valtion vallan rajat: orwellilaisia opetuksia, 141
Henrik Elonheimo Kolmas tie: restoratiivinen oikeus ja rikosten sovittelu, 157
Simo Kyllönen Ihmisen vapaus ja luonnon ekologiset rajat, 172

III Luonto ja maailma

Päivi Onkamo Mitä geenit kertovat suomalaisten alkuperästä?, 197
Outi Vesakoski Uusia näkökulmia Suomen kielellisen  alkuperän tutkimiseen, 212
Juha Klefström Ihmisen muokkaus ja geeniräätälöinti, 227
Rami Koskinen &  Tarja Knuuttila Elämä ja mahdollinen elämä – filosofisia näkökulmia, 247
Jouko Rikkinen Biodiversiteetti ja kestävä kehitys, 264
Katriina Siivonen Kulttuurinen  kestävyys, 275
Heini Hakosalo Kertomisen vapaus: Historiantutkijan paikka historiallisen kerronnan kentällä, 293

Kainalojutut

Ilkka Niiniluoto: Tieteen vapaus ja järjen kriisi, 31
Hanna Snellman: Kansallinen tieteessä – tavoitteesta rasitteeksi, 33
Anna-Kaisa Rastenberger: Miljoona kissakuvaa ja valvontaa – miten valokuvat muovaavat todellisuuttamme, 51
Minna Ruckenstein: Digiansoja ja alustojen valtiaita, 69 Jarno Limnéll: Turvallisuus luo vapautta digitaaliseen maailmaan, 71
Mia Halonen: Hyvää ja huonoa kieltä, 100
Tuomas Tepora: Uusi kamppailu kansallistunnuksista, 120
Risto Marjomaa: Kansalaistottelemattomuuden lyhyt historia, 122
Tapio Salminen: Kun Suomea ei ollut, 139
Hannu Nieminen: Miten tasavertaista on pääsy tietoon ja informaatioon Suomessa?, 155
Petri Räsänen: Onko markkinoiden vapaus aina negatiivista?, 186
Heikki Patomäki: Mitä uusliberalismin jälkeen?, 188
Veikko Launis: Kuinka paljon ihmistä voi ja saa muokata?, 243
Karri Silventoinen & Petri Ylikoski: Rajoittavatko geenit tahtomme vapautta?, 245
Merja Penttilä: Synteettinen biologia mullistaa teollisen tuotannon, 260
Minna Huotilainen: Robotti ihmisen työkaverina, 262
Markku Heikkilä: Missä alkaa arktisuus?, 288

Tekijät, 308
Tieteen päivien julkaisuja, 311

Toimittajat

Kari Enqvist on teoreettinen fyysikko ja kosmologian professori Helsingin yliopistossa, hänen tutkimusalanaan on alkuräjähdys. Hän on kirjoittanut lukuisia luonnontiedettä ja sen maailmankuvaa popularisoivia teoksia.
Ilari Hetemäki toimii tiedotuspäällikkönä Tieteellisten seurain valtuuskunnassa. Hän on Tieteen päivien pääsihteeri.
Teija Tiilikainen on valtiotieteiden dosentti ja toimii Ulkopoliittisen instituutin johtajana. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt Euroopan integraatioon, sen aatehistoriaan ja poliittisen järjestelmän kysymyksiin.

Muut kirjoittajat

Henrik Elonheimo, OTT, kriminologian ja restoratiivisen oikeuden dosentti. Oikeustiede, Turun yliopisto.
Outi Fingerroos, professori. Etnologia, Jyväskylän yliopisto.
Heini Hakosalo, FT, dosentti, akatemiatutkija. Aate- ja oppihistoria, Oulun yliopisto.
Mia Halonen, FT, suomen kielen dosentti, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto.
Markku Heikkilä, YTM, tiedeviestinnän päällikkö. Arktinen keskus, Lapin yliopisto.
Minna Huotilainen, TkT, kognitiotieteen dosentti. Aivotutkimus, Swedish Collegium for Advanced Study, Uppsala, ja Helsingin yliopisto.
Ruth Illman, uskontotieteen dosentti, tutkimusinstituutin johtaja. Donner-instituutti, Åbo Akademi.
Marja Jalava, FT, ma. professori. Poliittinen historia, Turun yliopisto.
Juha Klefström, FT, tutkimusjohtaja. Syöpätutkimus, Tutkimusohjelmayksikkö, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
Tarja Knuuttila, FT, Associate professor, akatemiatutkija. Filosofia, University of South Carolina, Helsingin yliopisto.
Rami Koskinen, FM, tohtorikoulutettava. Filosofia, Helsingin yliopisto.
Kai Kuikkaniemi, DI, TaK, projektipäällikkö. Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT, Aalto-yliopisto.
Simo Kyllönen, FM. Käytännöllinen filosofia, Helsingin yliopisto.
Veikko Launis, FT, professori. Lääketieteellinen etiikka, Turun yliopisto.
Jarno Limnéll, ST, professori, Aalto-yliopisto.
Risto Marjomaa, FT, dosentti, yleisen historian yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto.
Hannu Nieminen, PhD, professori. Viestintäpolitiikka, Helsingin yliopisto.
Ilkka Niiniluoto, FT, professori emeritus. Teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto.
Päivi Onkamo, FT, dosentti. Perinnöllisyystiede, Helsingin yliopisto.
Emilia Palonen, PhD, dosentti, yliopistonlehtori. Valtio-oppi, Helsingin yliopisto.
Heikki Patomäki, VTT, professori. Maailmanpolitiikka, Helsingin yliopisto.
Merja Penttilä, FT, tutkimusprofessori, biotekniikka, Teknologian tutkimuskeskus VTT; professori, synteettinen biologia, Aalto-yliopisto.
Sami Pihlström, FT, professori. Uskonnonfilosofia, Helsingin yliopisto. Suomen Filosofisen Yhdistyksen puheenjohtaja.
Helena Rasku-Puttonen, PsT, professori. Kasvatuspsykologia, Jyväskylän yliopisto.
Anna-Kaisa Rastenberger, FT, professori, Esittämiskäytännöt ja tilallisuus, Praxis, Kuvataideakatemia, Taideyliopisto.
Jouko Rikkinen, FT, professori. Kasvitiede, Helsingin yliopisto.
Minna Ruckenstein, FT, yliopistotutkija, dosentti. Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto.
Petri Räsänen, FT, tuntiopettaja. Filosofia, Tampereen yliopisto.
Tapio Salminen, FT, tutkija. Historia, Tampereen yliopisto.
Tuija Saresma, FT, dosentti. Nykykulttuurin tutkimus, Jyväskylän yliopisto.
Katriina Siivonen, FT, kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti, yliopisto-opettaja. Tulevaisuudentutkimus, Turun yliopisto.
Karri Silventoinen, dosentti, yliopistonlehtori. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto.
Hanna Snellman, FT, professori. Kansatiede, Helsingin yliopisto.
Tuomas Tepora, FT, dosentti. Suomen ja Pohjoismaiden historia, Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto.
Outi Vesakoski, FT, tutkija. Biologian laitos, Turun yliopisto.
Petri Ylikoski, professori. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto.

Kustantaja: Gaudeamus
Sidosasu: Pehmeäkantinen
ean: 9789524954150
Ilmestymisvuosi: 2017
Kirjastoluokka: 30. 16.8
Hyllypaikka (Sivullinen kirjakauppa): 2409 Gaudeamus