Paavo Cajanderin vuodelta 1889 olevan suomennoksen selitysosassa Sandelsin luonnetta kuvataan näin: "Sittenkin, kun venäläiset heitä vastaan kokosivat monta kertaa lukuisamman sotajoukon, piti Sandels koko kesän puoliaan Barclay de Tollya ja Tutškovia vastaan.""Sandels oli urhea ja taitava sotapäällikkö, joka osasi suuressa määrässä voittaa sotilaiden rakkauden ja innostuttaa heidän mieltänsä taistelussa. Taistelun välissä hän kernaasti piti hauskaa elämää, rakasti vilkasta seurustelua, juhlia ja herkkuaterioita."Johan August Sandels (1764-1831) oli ruotsalainen sotamarsalkka ja kreivi. Häntä pidetään etevimpänä Suomen sotaan osallistuneista Ruotsi-Suomen armeijan upseereista. Yksitoistavuotiaana Johan Sandels pääsi kadetiksi Ruotsin tykistökouluun. Kahden vuoden kuluttua hänet ylennettiin aliluutnantiksi. Luutnantti Johan Sandels määrättiin Tukholman tykistörykmentin adjutantiksi vuonna 1782. Nuori Sandels tunnettiin "iloisesta ja reippaasta elämästään sekä suuresta rahantarpeestaan".Luutnantti Sandels karkotettiin Suomeen vuonna 1785 "erään pelikohtauksen vuoksi, jolloin toverit saivat aiheen moittia häntä". Puhuttiin myös peliveloista. Sanottiin, että herttuatar Hedvig Elisabeth Charlotta Oldenburgilainen tiesi kaiken. Herttuatar kirjoittaa kuulussa päiväkirjassaan: "Mitä Sandelsiin tulee, niin hän jossakin tilaisuudessa julkisesti oli saanut korvapuustin eräässä biljardisalongissa. Tästä skandaalista huolimatta hänet päästettiin erääseen suomalaiseen rykmenttiin." Teräväkielisesti herttuattaresta tuli myöhemmin kuningas Kaarle XIII:n puoliso, Ruotsin ja norjan kuningatar Charlotta.