Vedenaliset

Peura, Maria

Lapsena Mirja asui saaressa, eristyksissä vanhempiensa kanssa. Hänen äitinsä ja isänsä olivat kalastajia. Aina työnteossa, puhumattomina. Mirja nukkui myrskyssä veneen pohjalla. Hän oli aina varuillaan. Omassa sängyssäänkin hän pidätti hengitystään, aallon varalta. Ystävinä Mirjalla olivat rannan puut ja heinät ja meren hopeakylkiset kalat. Mirjan äiti on saksalaisen sotilaan lapsi. Siitä on jäänyt häpeä, joka jatkuu Mirjassa. Sen hän kokee lähtiessään kaupunkiin opiskelemaan äitinsä isän kieltä. Kaupunkiin, jonka teräksisessä, kivisessä ja lasisessa maisemassa mikään ei muistuta lapsuudesta. Luonnonlapsi ei sopeudu uuteen ympäristöön, jossa liukuportaatkin aiheuttavat pelkoa ja hämmennystä. Kuin avuton eläin tyttö hakeutuu ihmisten lämpöön – vain tullakseen häväistyksi. Hän ei tunne rajojaan eikä tiedä miten käyttäytyä. Viimein tyttö kuitenkin löytää ystäviä maahanmuuttajayhteisöstä, jonka vierauden tuntemukset hän kokee omikseen. Vedenaliset on romaani laumoista, vaistoista ja vimmasta. Maria Peuran palavan intensiivinen proosa on täynnä sisäisen maailman myrskyjä ja luonnon villiä läsnäoloa.

Kustantaja: Teos
Sidosasu: Kovakantinen
ean: 9789518511192
Ilmestymisvuosi: 2008
Kirjastoluokka: 84.2 Kaunokirjallisuus