Vanhus ja meri

Hemingway, Ernest

Ernest Hemingwayn tunnetuimman romaanin ulkonaiset puitteet ovat karut ja yksinkertaiset: päähenkilö on vanha kuubalainen kalastaja, joka epäonnen seuraamana on viikkokaudet ilman saalista. Mies on yksinäinen, hänen ainoa seuralaisensa on poika, joka joskus on ollut hänen kanssaan merillä ja joka liikuttavan uskollisesti huolehtii hänestä, vanhuksesta. Hän ei enää näe unta myrskyistä niin kuin joskus aikaisemmin, ei naisista, ei isoista kaloista eikä tappeluista. Hän uneksii vain rannalla olevista leijonista. Ne leikkivät hämärässä kuin nuoret kissat, ja hän rakastaa niitä samoin kuin isä rakastaa poikaa.

On kahdeksaskymmenesviides päivä. Vanhus lähtee tapansa mukaan merelle. Tällä kertaa hän suuntaa kulkunsa ulapalle. Ainoatakaan venettä ei ole näkyvissä. Hän tuntee, vaistoaa, että tämä on hänen onnenpäivänsä, hänen epäonnensa ei voi jatkua loputtomiin. Avomerellä hän saakin siimaan elämänsä kalan, pitemmän kuin vene. Alkaa ankara taistelu elämästä ja kuolemasta; kala on sitkeä, mies on vanha, hän ei ole enää miehuutensa voimissa eikä ole koskaan painiskellut näin ison kalan kanssa.

Taistelun tauottua mies saattaa uupuneena sitoa saaliinsa veneen laitaan ja kääntää keulan kohti kotirantaa. Mutta merta ei ole vielä voitettu - jäljellä ovat hait. Kun vanhus lopulta pääsee rantaan, on hänen saalistaan jäljellä vain paljas, kaluttu runko.

Vanhus ja meri ei kuitenkaan ole pelkkä toiminnallinen kertomus kalasta ja kalastajasta. Hemingwaylaisella pakottomuudella kirjailija on pystynyt lataamaan näennäisesti yksinkertaisen kertomuksensa syvällä inhimillisellä sisällöllä. Voidaan sanoa, että Vanhus ja meri on kuvaus elämisemme ja olemisemme perusteista, siitä, kuinka kamppailu on arvokasta vaikka se kaikista näennäisvoitoista huolimatta on tuomittu päätymään tappioon, siitä kuinka kaukana haaveet ovat todellisuudesta.

Kustantaja: Tammi / Keltainen kirjasto
Sidosasu: Kovakantinen
ean: 9513059421
Ilmestymisvuosi: 1984
Kirjastoluokka: 842 Kaunokirjallisuus